185005, Karjalan Tasavalta, Petroskoi, katu Totuus, 28A; e-mail: freekarelia@list.ru

Varten rahoittajatuki: Meidän pankki - ja yhteystiedomme: Osoite: 185001, Karjalan Tasavalta, Petroskoi, ul. Kutuzova 53 A;
INN: 1001049385, KPP: 100101001, OGRN: 1051002816700, OKVED: 91.33,Selvitystili: 40703978200120000001 (Euro)
OAO Baltiiski bank (Petroskoi), kirjanvaihtajan tili: 30101810000000000752, BIK: 048602752.

home
Russian (CIS)KarelianEnglish (United Kingdom)Deutsch (DE-CH-AT)Finnish (Suomi)Svenska (Sverige)Norsk bokmål (Norway)Danish(DK)Icelandic(IS)

Meijän Piämiehet

”Välly Karjala”- Alovehen
Yhteiskunnallizen Järjestön Piämies
Sem’onov Sergei Sergejevič

On roinnuhes 30. kylmykuudu v.1937 Saratovan alovehen Jeršov-linnas, endizes Saksalazien Povolžjan omahaldivollizes tazavallas (1918-1941).

Hänen vahnembat ollan roittuhes Nevvostoliiton eri čuppulois, tuttavuttih Saratovan politehniellizes instituutas, kudaman loppiettih menestyksellizesti da ruattih inženieroinnu-rakendajinnu enämbi 20 vuottu eri rakendusobjektoil Saratovan alovehes, Uzbekistanas, Kazahstanas, Karjalas da Moskovas.

Died'oi (muaman tuatto) oli roinnuhes da kazvanuh Saksalazien Povolžjan omahaldivollizes tazavallas, suguu myöte oli saksalaine saame-norjalazien juurienke, oli ottanuh ozua Ižämuallizeh voinah da ližäkse kai voinah Japounienke. Jälles voinua tuli järilleh Saratovan aloveheh, kus ruadoi kombainikäyttäjänny, oli palkittu, ezimerkikse, Ruavon Ruskien Lipun kunnivomerkil.

Buabo (muaman muamo) suguu myöte oli saame da donankazačku, aijoi jäi vahnembittah, ruadoi traktorankäyttäjänny Saratovan alovehes, kačoi taloidu, sai da kazvatti kolme lastu.

Toine died'oi (tuatan tuatto) oli roinnuhes Karjalazes Avtonoumies, kudai oli vuozinnu 1940-1956 Nevvostoliiton kuvvendennutostu tazavallannu (Karjal-Suomelaine Nevvostotazavaldu), suguu myöte oli ven'alaine, oli ottanuh ozua Ižämuallizeh voinah, oli palkattu eri kunnivomerkilöil, kudamien luguh kuulutah Ruskien Tiähten da Suuren Ižänmuallizen voinan (IIt.) kunnivomerkit. Jälles voinua sai korgien opastundan da oli työtty Kazahstanah, kus opasti tiedehellizeh kommunizmah Kazahstanan valdivoyliopistos da ijäkse jäi kommunizman-leninizman puolistajakse.

Toine buabo (tuatan muamo) oli roinnuhes Karjalazes Avtonoumies, suguu myöte oli karjalaine, kogo ijän ruadoi raudutietransportal, da kai Kazahstanan raudutieministerstvan toimistos (jälles muuttuo Karjalaspäi), oli palkattu "Kunnivomerkil", sai da kazvatti kaksi poigua.

Sem'onov S.S. lapsennu puaksuh muutti vahnembienke eländypaikkua, opastui eri školis, terväh harjavujen iččenäzeh elokseh. Opastui ainos ylen hyvin, otti ozua erilazih opastundukilboih, kudamien luvus oldih histourien, muantiedehen, ven'an kielen da kirjallizuon kilvat; sepitti runoloi, erähät niilöis oli painettu eri julgavolois. Sidä paiči, sportuičči aktiivizesti - matkailu, kestävysjuoksu, nyrkeily, thekvondo, laskuvarjosportu kuuluttih lembilajiloih. Jälgimäzikse mainitus lajis oli piässyh hyvih tuloksih- sai kolmanden sportuluokan.

Vuvven 1991 heinykuul piäzi opastumah Moskovan autotieinstituuttah da täs aijas lähtijen rubei aktiivizesti ottamah ozua muan yhteiskunnallis-poliittizeh elaigah. Sinä vuon kylmykuul rodih Nevvostoliiton (myöhembi Ven'an Federatsien) Liberalis-demokrattizen puolovehen jäsenekse. Vuozinnu 1993-94 oli "Žirinovskoin sokolat"-vojenizoitun nuorižojärjestön jäsenenny. Mainitun järjestön jäsenet vardoittih V.V. Zirinovskoidu miitingoin da kulguloin aigua.Vuvven 1995 tuhukuul Žirinovskoi oli pannuh händy sen samazen nuorižojärjestön piämiehen sijahizekse. Vuvven 1993 kylmykuul-talvikuul oli olluh V. V. Žirinovskoin luotettavannu da ohjai hänen valličuskampuaniedu Sčolkovskois yhtenmanduatan okrugas № 114 (Moskovan aloveh). Tämän ruavon tuloksennu oli Žirinovskoin varmu voitandu da Federatsienkerähmön Ezmäzen Valdivoduuman deputuatakse valličendu.

Vuvven 1995 syvyskuul piäzi kandiduatakse Federatsienkerähmön Toizen Valdivoduuman deputuattoih (LDPR:n puolespäi), samal aigua puolovehluvetteluu myöte (Habarovskoin aloveh) da Ordinskoin Bur'atskoin yhtenmanduatan alovehes № 220, kus iče ohjai omua valličuskampuaniedu. Suurih vaigevuksih kaččomattah, oli kerännyh tietyn valliččijoin allekirjutuksien miärän da kirjutannuhes Valdivoduuman kandiduatakse deputuattoih. Pahakse mielekse, 30. syvyskuudu vuvvennu 1995 Irkutskan linnas händy vastah oli järjestetty tapanduyritys, kudaman tuloksennu oli jugei aivotärähtys da jallan murdumu. Jälles tädä tapahtumua häi odva jäi eloh da oli vietty Irkutskan linnubol'niččah, kus luajittih monen leikkavustu, ga jo kuun peräs häi ičevaldah lähti bol'ničaspäi da voimattomannu jatkoi valličuskampuaniedu. Pahakse mielekse, silloi häi tuli voitetukse.

17. talvikuudu v.1995 oli vallittu Toizen Valdivoduuman deputuatakse (LDPR:n puolovehluvetteluu myöte Habarovskoin alovehen puolespäi) da rubei kuulumah LDPR:n parluamentujoukkoh. Pidäy mainita, gu häi silloi oli täyttänyh vaste 22 vuottu da rodih nuorimakse Duuman deputuatakse Ven'an histouries da vuvvennu 1998 se oli merkitty Ven'an Ylintazoloin Kirjah "Kummat: Ylintazot. Suavutukset" (Ginesan ylintazoloin kirjan jyttyine kniigu). Valdivoduumas ruadoi geopolitiekan kyzymyksien komitietas, naizien, perehen da nuorižon ongelmoin komitietas, tiijoitus- da yhtevyspolitiekan komitietas.

Vuvven 1996 kezäkuul loppi Moskovan autotieinstituutan suajen silloin da tonneliloin inženieru-rakendai-ammatin. Sen jälles kerras piäzi opastumah Ven'an Federatsien Ulgoazieloin Ministerstvan Diplomuattizeh Akademieh, kudaman loppi vuvven 1998 kezäkuul suajen "rahvahienvälizien yhtevyksien alan ammattiniekku"- kvalifikatsien.

Paiči zakonoinluajindua, V.V. Žirinovskoin käskyn mugah äijän ruadoi LDPR:n leviemizen hyväkse Ven'an loitombis čuppulois, kudamien luvus Habarovskoi, Primorskoi, Amurskoi, Kamčatskoi, Sahalinskoi, Magadanskoi da Irkutskoin alovehet, Jevreilöin avtonoumii, Cukotskoi, Kor'akskoi da Ust'-Ordinskoi Bur'atskoi avtonomizet okrugat, kus perusti vuozinnu 1996-1997 LDPR:n puolovehjärjestöt, kudamat toimitah täh aigah sah menestyksellizesti.

Mainittuloinnu vuozinnu kirjutti da julgai monen talohuttu da rahvahienvälizii oigevuksii koskijua tutkimusruaduo. Vuvven 1997 kezäkuul väitteli "Yhtymizen protsessat SNG-mualois da niilöin vaikutus Ven'an Federatsien talohuon kehitykses"- aihettu myö Moskovan inženieroin instituutas. Tuloksennu oli talohustiedehen kandiduatan oppiarvon suandu.

Vuvven 1999 elokuul lopukse pettynyh V.V. Žirinovskoin luajittelijah da kiistanalazeh poliitiekkah, lähti LDPR: an fraktsiespäi da samal kuul liityi "Rahvahan deputuattu"-nimizeh rippumattomah joukkoh, kudamua ohjai Valdivoduuman deputuattu G. I. Raikov.

Tämä piämies ezitteli Ven'an alovehien eduloi da avvutti rippumattomii deputuattoi uvvessahvalličendas yhtenmanduatan alovehis. Rippumattomakse deputuatakse roittuu, jatkoi zakonoinluajinduruaduo samal aigua ruadajen monien projektoin mugah. Niilöin luvus "Ližätagustus perehettömien lapsien kohtah", "Kogo Ven'an Federatsien valdivollizen televizio- da radivoyhtivön valdivojohtamizeh da kannatukseh näh"; "Ven'an Federatsien joukkoviestimien da kirjoinjulguandan valdivollizeh kannatukseh näh", "Ven'an Federatsien suudoloin rahoittamizen kriizizeh tilandeheh näh", "Ven'an alkoholittomii juomii tuottajien eduloin puolistamizeh näh", "Tullimaksuloih näh", "Federatsien tuloloih-menoloih (budžiettah) näh"(vv.1998, 1999).

Valdivoduuman deputuatannu olles da iellizinny vuozinnu kävyi 25 muah, kudamien luvus ollah Kazahstan, Uzbekistan, Valgo-Ven'a, Ukrainu, Moldovu, Gruuzii, Viro, Rumiinii, Bolgarii, Ungari, Slovakii, Serbii, Kipr, Danii, Norvegii, Ruočči, Germanii, Frantsii, Yhtysvallat, Indii, Japounii, Tailand, Laos, Filippinat da Palau. Sidä paiči, vuozinnu 1998-1999 otti ozua Euruopan Nevvoston Parlamentuassamblejan ruadoh Ven'an Federatsien virallizeh joukkoh kuulujes. Nämmien vuozien aigua oli palkattu monel kunnivomerkil da arvonimel.

Sygyzyl vuvvennu 1999 otti ozua Federatsienkerähmön Kolmanden Valdivoduuman deputuatoikse valličendah Balakovskoin yhtenmanduatan valličusokrugaspäi (Saratovan aloveh) rippumattomannu kandiduatannu. Pidäy mainita, gu valličendupäivänny edukädeh lugiettuloin iänien miärän mugah oli varmah ezmäzenny, ga tuloksien viärendämizen täh puutui vaste viijendekse (!) da kaikkien vuottamattah jäi voitetukse.

Jälles ruaduo Toizes Valdivoduumas, vuvven 2000 oraskuus algajen da vuvven 2001 tuhukuuh sah oli Primorskoin alovehen Haldivon Edustuksen piämiehen sijahizennu. 22.tuhukuudu v. 2001 lähti täs ruavos jälles enneaigastu Primorskoin alovehen piämiehen J.I.Nazdratenkon työnändiä, mih vaikutti prezidentu V.V.Putin.

Vuvven 2001 tuhukuus algajen da vuvven 2005 kezäkuuh sah oli "Mosstroi"-nimizen rakendusyhtivön piälikön sijahizennu, ruadoi tiedehen alal, sai Moskovan ekolougizen opastuksen assotsietsien pädötazozen tovestuksen ekolougizes ližäopastukses da piästi ilmah uvven "Ymbäristön suojelun perustehet Ven'an Federatsies"-nimizen opastuskniigan korgieh školah näh. Sidä paiči, vuozinnu 2001-2005 ruadoi yhteiskunnallizel alal - händy tietäh hyvyönluojannu Ven'an Federatsien perehettömien lapsien kohtah da ližäkse lapsien päivykodiloin avvuttajannu.

2. kezakuudu v.2005 jarjesti da registriiruicci  ”Vally Karjal” – Alovehen Yhteiskunnallizen Jarjeston Karjalan Rahvahan oigevuksien da vallyon puolistamizekse, muankonduloin, veziston da toizien Karjalan Tazavallan luonnonvaroin sailyttamizekse.  Vuozinnu 2005-2012 ”Vallan Karjalan jasenikse da kai kunnivojasenikse tuldih Karjalan linnoin-da kylien haldivoloin piamiehet, eri mualoin valdivon kunnivoristikanzat, tiedomiehet, tiedehien dohturit, Petroskoin, Piiterin, Moskovan da Permin korgieloin skolien professorat, Ven’an Federatsienkerahmon Valdivoduuman deputuatat da heijan abuniekat, federallizet sud’d’at da heijan abuniekat, kirjuttajat, taideilijat, artistat, bisnesmiehet da aijat muut Karjalan Tazavallan elajat - eri kanzallizuksien, ammattiloin da ijan edustajat.

”Vally Karjal” rubei pidamah Karjalas eri tieduo andajii luvendoloi, kudamat kehoitetah  tiedehellisty muailmanellendamisty, gumanististu opastustu da naizien da miehien tazazii oigevuksii. Lizakse jarjesto piday tiijonandajua ruaduo samannimizel 20 domenal azetetul saital, kuduas voit suaja tieduo 8 euroupan kielel. Moizen ruavon ”palkattuloikse tuloksikse” roittih Karjalan Tazavallan linnoin da kylien piamiehien kiitokset.

Vuvven 2007 ligakuul S.S.Sem’onov oli pandu ulgonevvojakse – Kondupohjan piirin piamiehen sijahizekse, kudauan ruavokse tuli yhteiskunnan yhtevyksien kazittely. On kirjutannuh ”Vagivastustus Jumaloih”-nimizen kniigan. Ja sitten Assistant tasavallan paamiehen Karjalan.

Ližätieduo S.S.Sem'onovah näh suat samannimizeh saitah piästyy. Siegi löydyy hänen yksilöllisty fotokuvua:

 

zzz
 
 
 
 
 
 
"Välly Karjala"- Alovehen
Yhteiskunnallizen Järjestön
Piämiehen Sijahine
Trubitsin Vitalii Vital'evič

 

On roinnuhes 3. kezäkuudu v 1978 Moskovas. Vahnembat ollah ven'alazet, ollah roittuhes da kazvettu Karjalas, tuatto on tiedomies, muamo - taloinemändy, nygöi eletäh Moskovas.

Jälles školua (Moskovan škola № 497) vuvvennu 1994 piäzi opastumah Moskovan liikehyhtevyksien yliopistoh, kuduan loppi v. 2000, suajen inženieran-rakendajan ammatin da ližäkse vie inženieran-leitenantan soda-arvonimen.

Vuvven 2000 syvyskuul rodih mainitun yliopiston "Rakendustuotando"- laitoksen aspirantakse.

Vuozinnu 1999-2002 kirjutti da piästi ilmah monen tutkimusruaduo, kudamien luvus "Piämiehen tavoittehien täyttämizen miäriämine", "Raudutien rakendusongelmua". Oli kirjutannuh väitöskirjan da suannuh talohustiedehen kandiduatan da kodvazen peräs dohtoran oppiarvon.

Vuozinnu 1996-1999 ruadoi Ven'an Federatsienkerähmön Valdivoduuman deputuattu S.S. Sem'onovan abuniekannu, toimi poliittizel alal Karjalan Tazavallan Petroskoin, Kondupohjan da Lahdenpohjan linnois.

Nygöi ruadau opastajannu Moskovan liikehyhtevyksien yliopiston "Rakendustuotando"- laitoksel.

Sidä paiči aktiivizesti sportuiččou da on kandiduatannu sportumuasteriloih (dzydo da käzihakku).

Vuvven 2005 kezäkuus algajen da täh aigah sah ottau ozua "Välly Karjal"- Alovehen Yhteiskunnallizen Järjestön ruavon ohjuamizes.